Suomi 100 - Karstula 150

 

14.12.2017

Juhlavuoden päätös

Karstulan juhlavuosi alkaa olla vähitellen päätöksessään. Juhlavuoden kantavana teemana on ollut Suomi 100 -juhlavuoden mukaisesti "yhdessä". 

Yhdessä tekeminen on näkynyt vuodessa monella eri tavalla. Mukaan haastettiin paikallisia yhdistyksiä osallistumaan ja suunnittelemaan juhlavuoden ohjelmaa. Yhteistyötä tehtiin myös paikallisten yrittäjien ja  yksityishenkilöiden kanssa. Tapahtumat ja tilaisuudet toivat ihmisiä yhteen edistäen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luoden uusia yhteisiä muistoja. Mukana oli yli 30 yhdistystä ja juhlavuoden kalenteriin sisällytettiin reilusti yli 200 tapahtumaa.

Juhlavuodelle asetettiin kaksi tavoitetta: tehdä tunnetuksi Karstulan historiaa osana itsenäisen Suomen historiaa ja tuoda esille karstusta kulttuuria, osaamista ja elinkeinoja. Juhlavuosi nähtiin mahdollisuutena rakentaa positiivisella tavalla kunnan imagoa. Juhlavuoden tavoitteina oli myös vaikuttaa Karstulan tunnettavuuteen, elinkeinoelämään ja edistää Karstulan varteenotettavuutta asuin- ja työn tekemisen ympäristönä. 

Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi juhlavuosi rakennettiin kuukausittain vaihtuvien teemojen ympärille, jotka kaikki toivat esille palan Karstulaa.  Juhlavuodesta muodostuikin monipuolinen tapahtumavuosi, joka innoitti kuntalaisia osallistumaan ja parhaimmillaan näkemään omasta kotiseudustaan uusia puolia. Tapahtumat haluttiin pitää kaikille avoimina matalankynnyksen tapahtumina, joihin oli helppo osallistua.

Juhlavuosi oli monella tapaa onnistunut. Kulttuuri, osaaminen ja elinkeinot olivat vahvasti läsnä koko juhlavuoden. Tapahtumat innoittivat eri alojen yhteistyöhön sekä  osallistivat ja aktivoivat ihmisiä runsain määrin. Juhlavuoden tapahtumien myötä Karstulan tunnettavuus kasvoi ja tapahtumia hyödynnettiin onnistuneesti Karstulan markkinoinnissa hyvän elämän asumisen ja työn tekemisen ympäristönä. Moni tapahtumista oli ainutkertaisia, mutta moni tapahtumista saa jatkoa varmasti vielä tulevaisuudessakin! 

Juhalvuoden päättää 31.12.2017 uudenvuoden tapahtuma Karstulan uudella tapahtumatorilla. 

Karstulan kunta kiittää kaikki juhlavuodessa mukana olleita, niin tapahtuman järjestäjiä, vapaaehtoisia kuin yleisöäkin. Tämä vuosi oli todella mahtava ja tästä on oikein hyvä jatkaa eteen päin! Kiitos, että osallistuitte ja olitte aktiivisia. 


8.12.2017

Suomi 100 - Itsenäisyysjuhaa Karstulassa 

Suomi100-juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän juhlallisuuksiin 6.12.2017. Päivässä näkyi vahvasti juhlavuoden teema yhdessä. Ympäri maailmaa sinivalkoisiin valoihin sonnustautuneet maamerkit ja monumentit, sekä eri puolilla Suomea valaistut kohteet loivat yhteishenkeä. Mediassa, ja erityisesti sosiaalisessa mediassa, jaetut kuvat itsenäisyyspäivän juhlintaan kuuluvista hetkistä olivat omiaan edistämään yhteenkuuluvuuden tunnetta kuvastaen myös suomalaisuuden ja Suomen eri puolia. 

Valtioneuvoston juhlaorganisaation kehoituksen mukaisesti itsenäisyyspäivän viettoon ryhdyttiin jo aattona. Karstulassa Tolppilan koulun oppilaat aloittivat aattopäivän järjestämällä kynttiläkulkueen sankarihaudoille, jossa kynttilät loistivat koko itsenäisyyspäivän ajan. Aattona kaikkia kannustettiin myös juomaan yhdessä juhlakahvit klo 14. Näin toimittiin myös Karstulassa, ja taisipa jostain kantautua kahvin lomasta myös Maamme-laulu. 

 


Tolppilan koulun oppilaiden tuomat kynttilät loistivat itsenäisyyspäivänä. 

Varsinainen  itsenäisyyspäivä alkoi klo 10 juhlajumalanpalveluksella Karstulan kirkossa, jonka jälkeen klo 12 Laaksolan koulun auditoriossa käännettiin katse kohti tulevaisuuden Suomea. Juhlan ohjelmisto koostui Karstulan Mieslaulajien ja Naiskuoro Ajan esitysten lisäksi paikallisten lasten ja nuorten taidonnäytteistä, jolla haluttiin korostaa Karstulan 150-vuotisjuhlavuoden päättävää teemaa, Tulevaisuuden Karstula. 

 
Karstulan teatteritaiteen perusopetuksenopiskelijat esittivät katkelman Aleksis Kiven 7 Veljestä -näytelmästä. Ohj. Raija Saarelainen. 

Juhlan avasi sivistyslautakunnan puheenjohtaja Jenni Leppilahti, jonka jälkeen annettiin vuoro esiintyjille. Tilaisuudessa palkittiin myös juhlavuoden viimeinen kuukauden karstunen. Nimitys myönnettiin Pohjonen Group yrittäjille Joona ja Teemu Pohjoselle, jotka ovat innovaatioillaan vieneet Karstulaan maailmankartalle. Lisäksi juhlassa ojennettiin myös Vuoden kulttuuriteko 2017 -diplomi, jonka sai Karstulan Mieslaulajat ja Mä elän vieläkin -musiikkinäytelmä. Koko vuoden pyörinyt  näytelmä on houkutellut kerta toisensa jälkeen salin täydeltä yleisöä, niin paikkakunnalta kuin paikkakunnan ulkopuoleltakin. 


Karstulan Mieslaulajille myönnettin Vuoden Kulttuuriteko 2017 -diplomi Mä elän vieläkin -musiikkinäytelmän johdosta. 

Tänä vuonna juhlassa haluttiin antaa tilaa uudelle sukupolvelle, joka tulee viemään ja kehittämään Suomea ja suomalaisuutta eteen päin. Karstulassa on paljon nuoria osaajia, joilla on tärkeä rooli Karstulan elinvoimaisuuden ja tulevaisuuden kannalta. On tärkeää, että myös Karstulassa nuorille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää osaamistaan, opetella uutta ja antaa tilaa osallistua yhteisön toimintaan. 

Itsenäisyyspäivän juhlapuheen piti nuorisovaltuuston puheenjohtaja Oona Koskinen, joka käsitteli hienossa puheessaan itsenäisyyden, isänmaallisuuden ja suomalaisuuden merkityksiä nuoren henkilön näkökulmasta.Puheen voi kokonaisuudessaan lukea alta. 

Kiitos vielä kaikille juhlassa mukana olleille, esiintyjille ja yleisölle ja onnea ihanalle 100-vuotiaalle Suomelle! Juhlasta koottuun kuvagalleriaan pääse tutustumaan vasemmalta löytyvästä valikosta.

------

"Arvoisat sotiemme veteraanit, lotat, hyvät juhlavieraat.

Isänmaa ja itsenäisyys ovat ainakin minulle aika haastavia asioita. Esimerkiksi itsenäisyyspäivää tulee juhlittua perinteenä, sen enempää miettimättä. Ikäpolveni on elänyt nykyisessä hyvinvointivaltiossa, jossa taloudellinen tilanne on ollut hyvä ja uhat kaukaisia. Asia on, että jotain sotia on ollut kauan sitten ja että Suomi on turvallinen. Varsinkin nuorempana ei osannut edes ajatella vaihtoehtoa, että Suomi ei olisi itsenäinen.

 Mitä ajattelen itsenäisyydestä?

Itsenäisyyspäivää kyllä juhlitaan joka vuosi, hieno juttu. Saamme toimia itsenäisesti ja säätää lakimme. Näiden ja monien muiden asioiden takia on taisteltu. Ja onneksi on, olen kiitollinen.

 Sanalla “isänmaallisuus” on taas ollut minulle jopa negatiivinen merkitys. Isänmaahan vedotaan usein arvona, joka oikeuttaa muualta tulleiden syrjimisen ja muunlaisen toisesta näkökulmasta jopa epäinhimillisen käytöksen ja toiminnan. Isänmaata pidetään auktoriteettina, jota pyritään palvelemaan sokeasti.

 Tietysti ja valitettavasti tällaisia ihmisiä löytyy. Onneksi olen kuitenkin löytänyt isänmaallisuudelle toisenlaisen merkityksen.

Internetin avulla voimme olla joka päivä ja jatkuvasti yhteydessä muuhun maailmaan. Uutiset tulevat tietoomme minuuteissa. Minullakin on ystäviä Turkista, Puolasta ja Saksasta, joille laitan viestiä viikoittain. Pystyn myös seuraamaan reaaliajassa, mitä idolini Japanissa piirtää.

Tällaisessa kansainvälisessä ympäristössä tulee toki opittua paljon asioita muista kulttuureista, mutta myös yhteishengen tuntu muiden suomalaisten kanssa syvenee.

 Koulumme kansainvälisyyshankkeessa on saanut tutustua muihin kulttuureihin. Oma maa ja kulttuuri on auennut aivan eri tavalla. Kun on pitänyt selittää miten meillä toimitaan, tai pitänyt toimia toisella tavalla, on alkanut miettiä myös miksi. Miksi meillä joulua juhlitaan näin, ja Puolassa noin?

 Ja kun on väsynyt puhumaan englantia, voi vain palata suomalaisten ryhmään puhumaan ja käyttäytymään tutulla tavalla.

Olemme nykyään omalla tavallamme isänmaallisia. Pääosin englanninkielisessä internetissä suomalaisilla on ihan omat juttunsa. Suomea ei puhuta kovin laajasti, joten kun postaan jotain suomeksi, tiedän, että se aukeaa pienelle ryhmälle. On hauska levittää suomenkielisiä meemejä ja samaistua muunmaalaisten stereotypioihin suomalaisista.

Osittain myös tämä juhlavuosi on avannut silmäni. Suomi, suomalaisuus ja itsenäisyys ovat aiheina yksinkertaisesti olleet tarpeeksi esillä ja niistä on keskusteltu. Olen hoksannut kuinka hyvin kaikki Suomessa toimii. Täällä pyritään pitämään huolta ihmisistä.

Suomi on nuori maa, jolle on tapahtunut paljon, joka on tehnyt paljon, ja suoriutunut hienosti.

Olen tajunnut, että voin olla isänmaallinen tuntematta, että Suomi ja sen kulttuuri olisi jotenkin parempi kuin muut.

Olen suomalainen. Kasvanut Suomessa, oppinut suomen kielen ja kulttuurin. Suomi tuntuu parhaalta maalta, koska se on niin tuttu ja turvallinen, rakas koti. Se on metsiä, järviä, hiljaisuus ja lunta. Suomalaisuus on osa identiteettiäni, osa minua.

Kaikesta tästä ylistyksestäkin huolimatta meillä on paljon tekemistä. Suomesta voi tehdä aina paremman paikan asua meille kaikille. Toivon, että tulevaisuudessa voin tehdä jotain Suomen yhä jatkuvan kehityksen eteen ja ajaa tärkeitä arvoja, koska olen kiitollinen ja ylpeä isänmaastani.

Kiitos."

Oona Koskinen, 6.12.2017


Karstulan nuorisovaltuuston puheenjohtaja Oona Koskinen pitämässä itsenäisyyspäivän juhlan juhlapuhetta 6.12.2017.


15.11.2017

Juhlavuoden videogalleria on avattu! 

Karstulan juhlavuotta on taltioitu monella eri tavalla, joista yksi on videodokumentointi. Videoita on kuvattu jokaiselta kuukaudelta ja monenlaisista tapahtumista. Juhlavuoden päätteeksi on tarkoitusena laatia kaikista videoista yksi yhteinen kooste, josta juhlavuoteen pääsee tutustumaan kokonaisuudessaan. Videot on kuvannut ja editoinut Eerik Lappalainen.

Videoita päivitetään galleriaan aina tilanteen mukaan. Jos sinulle tulee kysyttävää videoihin tai niiden sisältöihin liittyen, niin voit olla yhteydessä tapahtumakoordinaattori Paula Pehkoseen (044 459 6615) tai juhlavuoden vastaavaan Hannu Patamaahan (p. 044 459 6653).

Galleria löytyy vasemmalta sivupalkista tai voit siirtyä sinne klikkaamalla tästä.

 


23.10.2017

Tapahtumatorin avajaiset ja tasavallan presidentin vierailu

 

Juhlavuoden lokakuun päätapahtumana oli uuden tapahtumatorin vihkiäiset ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailu. 18.10. järjestettyyn torin vihkiäisitilaisuuteen osallistui jopa tuhatpäinen yleisö. Presidentti saapui Karstulaan osana Keski-Suomen maakuntavierailuaan ja tutustui Karstulan torin lisäksi myös Honkarakenteen tehtaaseen. Karstulasta presidentti jatkoi matkaa kohti Äänekoskea ja biotuotetehdasta.

 Sauli lavalla blogi

Kunnanjohtaja Hilkka Hakala avasi tilaisuuden ja toivotti yleisön ja tasavallan presidentin tervetulleeksi. Sauli Niinistö onnitteli puheessaan 150-vuotiasta Karstulaa ja kannusti ylläpitämään positiivista ajattelua. Niinistö korosti, että Suomessa asiat ovat todella hyvin. Suomen ja suomalaisten hyvinvoinnista kertoo esimerkiksi se, että Suomi on tutkitusti viidenneksi onnellisin maa koko maailmassa, eikä sitä tulisi Niinistön mukaan unohtaa.

Puheen lopuksi presidentti leikkasi avajaisnauhan ja näin tapahtumatori oli vihitty virallisesti käyttöön. Lopuksi kuultiin vielä Jukka Kuoppamäen sävelmä Sininen ja valkoinen ihastuttavan Riina Pekkarisen esittämänä.  Pekkarinen sai aplodien lisäksi myös henkilökohtaisen kiitoksen presidentiltä. Virallisen osuuden jälkeen Niinistö jalkautui yleisön pariin. Moni pääsikin kättelemään presidenttiä, ottamaan valokuvia ja ojentamaan omat terveisensä presidentille muistoksi.


Vihkiäistilaisuus oli uuden torin ensimmäinen tapahtuma ja olikin mielenkiintoista nähdä, miten tila toimii tapahtumapaikkana. Vaikka järjestelyjä tehtiin hyvissä ajoin ja mahdollisimman huolella, oli matkassa pieniä mutkia. Äänentoisto ei ollut riittävä, minkä johdosta osalta yleisöä jäi presidentin puhe osittain kuulematta. Tämä ymmärrettävästi aiheutti myös pettymystä. Paikataksemme tapahtunutta pyrimme taltioimaan tilaisuuden mahdollisimman monin tavoin ja moniin eri kanaviin. Tapahtuman taltiointeja on nyt jaettu Youtubessa , Instagramissa ja Facebookissa. Kuva-aineistoa on lisätty myös kunnan kotisivuilta löytyvään juhlavuoden kuvagalleriaan ja tänne blogiin. Lisäksi valtamedia huomioi tapahtuman ja se sai paljon positiivista julkisuutta (katso esim. HS ja Yle)  


Kuva: Esa Ahonen /MediaDynamo

Lopuksi vielä lämmin kiitos presidentille ikimuistoisesta Karstulan vierailusta. Oli kunnia saada uusi tori näin juhlallisesti avatuksi.Tulevien tapahtumien kautta torin käyttö muotutuu varmasti parhaaksi. Uusi tila tulee vähitellen tutuksi, matkailijoille nähtävyydeksi ja ennen kaikkea kuntalaisten kohtaamispaikaksi. 

Tavataan siis torilla!

/Paula


12.10.2017

Juhlavuoden Studia generalia ja Samu Heikkilä

Tiistaina 10.10. kuultiin todella mielenkiintoinen luento Karstulan kansalaisopiston järjestämässä juhlavuoden Studia generaliassa.  Aiheena oli Elokuva – Leikkaajan näkökulma ja luennoitsijana oli karstulalaislähtöinen elokuvaleikkaaja Samu Heikkilä. Luennon päätteeksi yleisöllä oli ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä maailmanensi-ilta dokumenttielokuvasta Siperiaan, rakkaani.

 

Luentonsa aikana Heikkilä kertoi, miten innostui leikkaamisesta ammattina. Kipinä syttyi jo 1980-luvulla asuessaan varhaisnuoruuttaan Karstulassa. Tuolloin Karstulan seurakunnan nuorisokerhossa oli elokuvasta kiinnostunut ohjaaja, joka hankki kerhon käyttöön videokameran. Kerholaiset kuvasivatkin ohjaajan johdolla oman elokuvan nimeltä Jade. Heikkilä muisteli, että elokuvan tekoprosessi avasi hänen käsitystään leikkaamisesta ja sen merkityksestä. Tärkein huomio oli esimerkiksi se, että kohtausten kuvaaminen ei tapahdu kronologisessa järjestyksessä vaan kronologia ja kertomus muodostuvat vasta leikkaajan työpöydällä.

Heikkilä kävi läpi myös elokuvaleikkauksen historiaa, joka onkin varsin kiinnostava. Mielenkiintoista oli kuunnella, miten leikkaustekniikka on ajan myötä kehittynyt ja miten se on vaikuttanut elokuvaan ja sen tunnelmaan. Heikkilä nosti esimerkiksi vuonna 1903 kuvatun elokuvan, Suuri junaryöstö, joka oli aikansa elokuvaleikkaamisen taidonnäyte. Elokuvassa eri paikoissa, eri aikaan kuvatut kohtaukset asetettiin peräkkäin muodostaen illuusion jatkumosta ja yhtenäisestä kertomuksesta.


Samu Heikkilä näytti katkelman ensimmäisestä elokuvasta "Suuri junaryöstö" vuodelta 1903,
jossa oli hyödynnetty leikkausta kerronnan tehokeinona.

Digitalisoitumisen myötä leikkaaminen työnä ja tekniikkana on muuttunut huomattavasti. Leikkaajalla on ohjaajan ohella todella suuri rooli siinä, minkälainen tunnelma elokuvasta katsojalle välittyy. Erilaisia otoksia yhdistämällä voidaan luoda kokonaan omalainen todellisuus, korostaa suruja, iloja ja muita tunteita, jotka vievät katsojan mukanaan.

Leikkaustkeniikka on muuttunut aikojen saatossa paljon.90-luvulla laikkaaminen oli käytännössä leikkaamista ja kohtausten liimaamista yhteen. 

Luennon päätteeksi nähty elokuva Siperiaan, rakkaani oli mahtava todiste taitavasta Heikkilän leikkaamistyöstä.  Käsikirjoituksesta vastasivat Heikkilä yhteistyössä ohjaaja Peter Flinckenbergin kanssa. Elokuva muodostui Flinckenbergin kuvaamasta materiaalista vanhempiensa viimeiseltä matkalta Siperian tundrille.  Aineistosta ei ollut tarkoitus siis tulla elokuvaa, vaan ajatuksena oli hyödyntää materiaali osana matkaan liittyvää näyttelyä. Tämä huomioiden, oli todella kiehtovaa katsoa elokuvaa ja leikkaamisen tuloksena syntynyttä tarinaa! Elokuva kuvasi kahden eläkeläisen viimeistä matkaa rakastamalleen alueelle Siperian tundralle. Tarina oli liikuttava, hauska ja koskettava ja sen aihe sopi myös erinomaisesti myös lokakuun juhlavuoden teemaan Ikäihmisten Karstula.  /Paula


    Kuva elokuvasta "Siperiaan, rakkaani". 


5.10.2017

Karstulan 150-vuotisjuhla ja valtuuston juhlakokous perjantaina 29.9.2017

Syyskuun 29. päivä vietettiin Karstulan kunnan virallista syntymäpäivää, sillä tuolloin kunnan perustamisesta tuli kuluneeksi tarkalleen 150 vuotta. Päivä alkoi juhlallisesti musiikin siivittämänä. Karstulan Tolppilan koulun oppilaat onnittelivat 150-vuotista Karstulaa kerääntymällä yhteislaulutapahtumaan kunnantalon pihalle. Tapahtumassa kuultiin mm. Keski-Suomen ja Karstulan kotiseutulaulut.  


Syntymäpäivän virallinen osuus alkoi klo 15 kunnanvaltuuston juhlakokouksella. Kokous pidettiin Karstulan kirkossa, jossa myös historialliinen päätös kunnallishallintoon siirtymisestä tehtiin vuonna 1867.Paikalla oli kunnanvaltuuston lisäksi kuntalaisia ja kutsuvieraita. Juhlapuhujina tilaisuudessa esiintyivät Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Marja Heikkilä sekä keskustan kansanedustaja Mauri Pekkarinen. Tervetulosanat lausui valtuuston puheenjohtaja Yrjö Takkala. Tilaisuus taltioitiin videolle ja lähetettiin live-lähetyksenä myös Facebookiin.


Yhtenä juhlakokouksen tehtävänä oli päättää Karstulan 150-vuotisjuhlarahaston perustamisesta. Rahaston tavoitteena on jakaa stipendejä karstulalaislähtöisille opiskelijoille Karstulaa koskeviin opinnäytetöihin, ansiokkaille urheilijoille, kulttuurissa ja taiteessa menestyneille henkilöille, jotka ovat tuoneet Karstulan kuntaa tunnetuksi kansallisesti ja/tai kansainvälisesti. Rahaston pääaomaksi sijoitettiin 5000 euroa. 

 

Kokouksessa kuultiin monia mielenkiintoisia juhlaa kunnioittavia puheenvuoroja. Kirkkoherra Seppo Tiainen kiitti päättäjiä kotiseudun eteen tehdystä työstä. Hannu Patamaa välitti juhlavuoden terveiset ja valtuustoryhmien puheenjohtajat onnittelivat 150-vuotiasta Karstulaan.

Juhlapuhujat Mauri Pekkarinen ja Marja Heikkilä painottivat molemmat puheissaan kuntien muuttuvaa roolia. Tällä hetkellä eletään aikaa, jolloin moni asia on siirtymässä kuntien vastuulta. Esimerkiksi kuntien hyvinvointitehtävä tulee jatkossa olemaan entistä vahvemmin hyvinvoinnin ns. korjaavissa tehtävissä. Molemmat juhlapuhujat nostivatkin Karstulan erinomaiseksi esimerkiksi hyvinnoinin eteen tehdystä työstä. Karstulassa toimiva Heikin Tupa  ja Hyvinvoiva karstunen -ohjelma ovat Heikkilän mukaan erinomaisia malleja jopa kansainvälisellä tasolla. Yksinäisyys on valtava hyvinvointiriski, minkä vuoksi julkiset, helposti lähestyttävät Heikin tuvan kaltaiset kohtaamispaikat ovat yksi tärkeimmistä ennaltaehkäisemiskeinoista. Tulevaisuudessa kunnat tulevat ottamaan entistä enemmän hyvinvoinnin edistämisen roolia, jota Karstula on tehnyt jo pitkän aikaa.


Jatkossa kunnilla on mahdollisuus tuoda vahvemmin omaa elinvoimaisuuttaan ja vetovoimaisuuttaan esille. Pekkarisen mukaan kunnat tulevatkin olemaan entistä enemmän erinäköisiä.  Tulevaisuudessa kunnissa tarvitaan rohkeutta ja kykyä tunnistaa omia vahvuuksia, joita voi hyödyntää omassa strategiassaan ja paikallisen identiteetin vahvistamisessa. Heikkilä esitti, että jokaisella tulee olla  mahdollisuus vaikuttaa oman kuntansa asioihin ja tehdä omasta elinympäristöstään itsensä näköinen, viihtyisä ja houkutteleva. Tulevaisuuden kunnissa ollaan entistä enemmän tasa-arvoisia, ei jätetä ketään yksin, kukaan ei saa jäädä vähemmällä taloudellisesta tai muista taustoista riippumatta. 


Juhlakokouksen päätyttyä kutsuvieraat siirtyivät kunnantalolla järjestettyyn juhlatilaisuuteen. Tilaisuudessa kuultiin vielä onnentoivotuksia ja käytiin keskusteluja 150-vuotiaasta Karstulasta. Lisäksi Karstulan juhlavuoden tapahtumavastaava Hannu Patamaa myönsi syyskuun Kuukauden karstunen -tittelin kunnallisneuvos Jukka Hiltuselle. Syyskuun teemana oli Itsenäinen yrittävä Karstula, jonka parissa Hiltunen mainittiin varsin ansioituneeksi toimijaksi. Kunnanjohtajan tehtävässään Hiltunen on tehnyt runsaasti töitä paikallisen yritystoiminnan edistämiseksi. 

Illan päätteeksi vierailla oli mahdollisuus myös päästä nauttimaan Karstulan Mieslaulajien Mä elän vieläkin -musiikkinäytelmästä, josta oli syntymäpäivän kunniaksi tehty Karstula-versio.

 skoolaus

Juhlapäivä oli varsin onnistunut ja ikimuistoinen. Kiitos kaikille osallistujille ja puhujille kauniista sanoista ja muistamisesta. Juhla osoitti osaltaan sen, että Karstula on omalaatuinen, persoonallinen ja hyvinvoiva kunta, jolla on paljon potentiaalia ja osaamista monella eri alalla. Vielä kerran, onnea kaikille kuntalaisille! 

/Paula


14.9.2017


 

Katsaus kesään!

Näin syksyn kynnyksellä, uusien asioiden alkaessa, on hyvä hetki muistella kesää ja vähän kerrata, mitä kaikkea silloin tapahtuikaan. Kesän tapahtumakalenteria katsellessa huomaa, että tapahtumia riitti jokaiselle viikolle ja kesän kuukaudelle. Seuraavana muutamia poimintoja heinä- ja elokuun tapahtumatarjonnasta!

Heinäkuun teemana oli Kesäkarstula pitäen sisällään lukuisia kesäisiä tapahtumia. Heinäkuu olikin selvästi koko kesän kiireisein tapahtumakuukausi.

Artranta Ry:n yhteistyössä Karstulan kunnan kanssa järjestämä Design Goes Karstula -seminaari perjantaina 7.7. oli menestys houkutellen paikalle muotoilusta kiinnostuneita ympäri Suomen.  Seminaarissa kuultiin puheenvuoroja mm. kansanedustaja Anne Kalmarilta, Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinäseltä, professori Timo Sallilta ja arkkitehti Anssi Lassilalta. Paikallista osaamista edustivat Karstulasta lähtöisin olevat muotoilijat Harri Koskinen ja Saija Lehtonen.

Design Goes Karstula -seminaarin puheenvuoroja kuultiin myös ulkona nauttien ihanasta auringonpaisteesta. 

Seminaarin päätteeksi galleria Himmelissä avautui Harri Koskisen upea näyttely, joka kiinnosti yleisöä satoihin käyntikertoihin asti! 

Harri Koskisen näyttelyssä nähtiin muotoilijan töitä vuosien varrelta. 

Heinäkuussa tutustuttiin myös Karstulan historiaan kävellen ja ajellen. Kävelyssä perehdyttiin Karstulan keskustan vanhoihin rakennuksiin oppaana toimineen Hannu Patamaan johdolla. Karstula-ajelun teemana oli vuorostaan paikalliset elinkeinot raapaisten alueen elinkeinohistoriaa. Bussi kiisi Rantakylän sahan, Kimingin ruukin, Uittokallion ja Humpin kautta Puulaakson ja Helapuron teollisuusalueelle. Kierroksille osallistui runsaasti omasta kotiseudustaan kiinnostuneita ja ne tarjosivatkin paljon tietoa niin paikallisille kuin Karstulassa vierailevillekin osallistujille.

KarstulakierrosKarstula-ajelulla.

Pysähdys Kimingin Ruukilla.

Karstulan syntymäpäiväjuhlia vietettiin ennakkoon matkailualue Wanhoissa Wehkeissä sunnuntaina 9.7. Vieraille tarjoiltiin kakkukahvien lisäksi runsaasti monipuolista kotiseutuohjelmaa. Yleisö sai nauttia paikallisten kuorojen esityksistä ja nuorten muusikonalkujen soittotaidoista, voimisteluryhmien taidonnäytteistä sekä kesäteatterista. 

Syntymäpäiväjuhlien yleisöä kakkukahvilla.

Heinäkuun lopulla Karstulan kirkko muuttui maailman luokan estradiksi! Osana Keo Karstulan järjestämää Puu soi! -viikkoa kuultiin kunnan järjestämä Laulu Suomen soi -konsertti, jossa esiintyivät Jaakko Ryhänen (basso), Tiina-Maija Koskela (sopraano) ja Jere Martikainen (tenori). Konserttia säesti pianolla Karstulasta lähtöisin oleva lahjakkuus Tuuli Takkala. Konsertti oli valtava elämys kaikille kuulijoille joita oli mukana salin täydeltä.

Kuvassa estradilla sopraano Tiina-Maija Koskela, säestäjänä Tuuli Takkala ja lumoutunut yleisö. 

Elokuun tapahtumakuukauden avasi juhlallisesti 5.8. järjestetty Keski-Suomen maanpuolustusjuhla, jonka järjestäminen sopi täydellisesti 150-vuotiaan Karstulan juhlavuoteen! Tapahtumaan voi käydä kurkistamassa tapahtumasivulle kootun kuvagallerian kautta.

Elokuun teemana oli Hyvän lähiruoan Karstula, jonka johdosta kunta järjesti Lähiruokamarkkinat. Paikalla oli parikymmentä lähiruoan- tai tuotteiden tuottajaa. Tapahtuma kiinnosti paljon myös yleisöä ja voi sanoa, että ensimmäiseksi kerraksi tapahtuma onnistui erittäin hyvin. Tapahtumalle toivotaankin jatkuvuutta.  Ehkä ensi vuonna meillä on mahdollista viettää lähiruokamarkkinoita uudella upealla tapahtumatorillamme!

LähiruokamarkkinoiltaLähiruokamarkkinoilla oli miltei parikymmentä lähiruoan ja -tuotteiden myyjää. Joillakin myyntikojuilla riitti oikein kuhinaa. 

Galleria Himmelissä nähtiin Saija Lehtosen näyttely ”Olevainen” . Näyttely sopi hyvin kuukauden teemaan, sillä Lehtonen hyödyntää taiteessaan paljon luonnonmateriaaleja aina hirvensorkista puolukan lehtiin.

Yksityiskohta Saija Lehtosen teoksesta, jossa materiaalina on hyödynnetty puolukanlehtiä. 

Näiden tapahtumien lisäksi Karstulan kesän piti sisällään paljon muitakin tapahtumia, teatteria, cruisaliua, konsertteja, retkeilyjä, leirejä jne. Kaikki juhlavuoden tapahtumat löytyvät juhlavuoden tapahtumakalenterista.

Juhlavuosi ei ole suinkaan vielä ohi. Nyt syyskuussa 29.9. vietämme Karstulan virallista 150-vuotissyntymäpäivää ja lokakuussa avaamme keskustaan rakennetun tapahtumatorin, johon saamme vieraaksi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Näistä tapahtumista voi lukea syksyn edetessä! Siihen asti toivottelemme aurinkoisia syyspäiviä kaikille lukijoille!  

/Paula


7.7.2017


Satusivellin-viikko kesätyöläisen näkökulmasta

Satusivellin, eli lasten kulttuuriviikko Karstulassa oli mukava ja kiintoisa kokemus. Vauhtia ja tekemistä riitti joka päivälle, kuten koristelua ja paikkojen järjestelyä. Lapsillakin tuntui olevan vauhtia ja monenlaista askartelua.

Maanantaina 26.6. oli avajaiset Himmelissä. otimme lapsia ja vanhempia vastaan pihassa eri satuhahmoina. Oli karhua, noitaa ja pelleä. myöhemmin sisällä soitti bändi lapsille.

Tiistaina 27.6. oltiin lasten kanssa ja käytiin katsomassa suojalla näytelmä Keisarin uudet vaatteet. Näytelmä oli huvittava ja lapset tykkäsivät siitä erittäin paljon. Sitten palattiin takaisin Heikin Tuvalle. Lapsille oli illalla temppurata liikuntahallissa.

Keskiviikko 28.6 oli täynnä työtä ja tavaroiden siirtelyä. Liikuntahallia järjesteltiin illan Orffien konserttia varten. Laiteltiin nauhoja ja lavasteita. Bändin kamoja myös siirreltiin. Illalla myytiin lippuja konserttiin tulijoille. Vilskettä oli paljon.

 

Torstaina 29.6. oli maalailua ja urheilua. Maisa Kivi kävi kertomassa lapsille sadun, jonka hän esitti maalaamalla, tarina oli hyvin tehty ja maalauksesta tuli suuri ja hieno. Lapset pääsivät myös itse maalaamaan satua. Illalla oli sitten lapsilla satusivellin-olympialaiset, johon osallistui melko paljon lapsia. Lajeina olivat pallonheitto, juoksu ja pituushyppy. Vauhtia ja töitä riitti. Lapset jaettiin eri sarjoihin ja kukinta sarjaa piti vahtia ja kirjata tulokset ylös.


Perjantaina 30.6. oli varmaan koko viikon jännittävin päivä, silloin oli satuseikkailu, joka vaati monenlaista työtä ja tehtävää.


Olin ”prinssinä”, ja olin jäähallilla odottamassa lapsia ”kuninkaan” saattamana. Hallin nurkalla oli pallonheittopiste, josta jatkettiin matkaa Käsityötalolle ja sieltä leikkipuistoon. Leikkipuistossa odotti ”noita” lapsia varten. Sieltä jatkettiin matkaa Kruukkilaan, jossa oli ”lohikäärme”, ja lohikäärme piti ns. ”tappaa” että sadun ”prinsessa” saataisiin pelastettua. Lapsille jaettiin jäätelöt ja seikkailu päättyi. Loppupäivä jatkui himmelissä.

 

Otto Lahti, kesätyöntekijä



9.6.2017

”Kuin helmi erämaassa”

Kysyimme Suomenselän Suvimessuilla 20.­–21.5. mikä Karstulassa on parasta. Osallistujien kesken arvoimme juhlavuoden tuotepalkintoja. Saimme kaiken kaikkiaan vähän yli 200 vastausta, jotka olemme nyt kaikki listanneet ja tilastoineet.

Vastaajien mielestä Karstulassa on selvästi parasta luonto ja maisema. Puhdas ilma ja kaunis ympäristö tekevät Karstulasta paikan, jossa mieli lepää. Erityisesti järvet nousivat tärkeäski osaksi alueen luontoa Palvelut ja harrastusmahdollisuudet mainittiin toiseksi eniten. Tähän lukeutuvat yritystoiminta sekä kaikki harrastustoimintaan liittyvät mahdollisuudet, kuten urheilupaikat, näkötorni, leikkipuistot, koulu sekä monenlaiset ja runsaat tapahtumat. Pienestä koostaan huolimatta Karstulassa ollaan aktiivisia ja tapahtumia riittää kulttuurista liikuntaan vuoden ympäri.  Karstulan ilmapiiri ja yhteishenki vaikuttavat olevan myös yksi parhaimmista asioista, jotka muodostuvat ihanista ihmisistä (tai ”immeisistä”) ja kivoista naapureista. Näiden toimesta syntyy Karstulassa tunnettu tekemisen meininki.  Karstulan parhaiksi ominaisuuksiksi liitetään myös rauhallisuus, turvallisuus ja yleisesti koko Karstula, joka on ” keskellä kaikkea, mutta silti sopivasti sivussa”.   Kilpailun kautta välitettiin erityisesti kiitokset myös Suomenselän Suvimessuille sekä Karstula Areenalle!

Alta voit lukea tarkemmin poimintoja vastauksista: 

Karstula järjestää tapahtumia, oma koti, lähikauppoja, kesämökki, jäähalli, kohtuullisen hyvät palvelut, kiva asua ja olla, kivoja kavereita, olla mökillä, luonnonläheisyys, urheilumahdollisuus, kotiseutumuseo, Suomenselän messut, meidän mökki, näkötorni, Karstula ”itse”, koti, hyvä koulu, kokonaisuus ihan huippu, uuden koulun rakentaminen, luonto, rauhallinen asuinympäristö, Karstula on vain paras, kirkko, rauhallinen asuinpaikka, sopivan kokoinen, mukavat ihmiset, Karstula on kuin helmi erämaassa, turvallisuus, koko Karstula, luonto ja ihmiset ja 150 v juhlareppu, jalkapallokenttä, tapahtumat, keilahalli, ystävälliset ihmiset, meillähän on kaikki hyvin, turvallisuus, yhdessä tekemisen meininki, järvet ja lammet, Kiitos Karstula, luonto – kulttuuri, positiivinen kunta, mukavia ihmisiä, yhteishenki, paljon tekemistä, turvallinen asua, jääkiekkolukio, himmeli, suvimessut, ”itsessään” koko Karstula, leikkipuisto, järvien keskellä, puhdas luonto, Karstula Areena, tapahtumat, konsertit, hyvät naapurit, Karstulan naiskuoro, rauha, hiljaista, liikuntapaikat, uimapaikat, leikkipuisto, kirjasto, työpaikka, yhteisöllisyys, Karstulan kesä, kauniit järvet, mukava elää ja olla, Karstula on niin pieni ja rauhallinen paikka, Riuttasalmen silta, Karstulan pieneys ja rauhallisuus, uusi tori, kansalaisopiston harrastus, jäätelökioski, yhteishenki, iloisuus, Karstula on vain niin hyvä, keskellä kaikkea, mutta silti sopivasti sivussa, erittäin vireä pieni kunta, Karstula areenan muotinäytös, kulttuuritarjonta

 

/Paula 


26.5.2017

Riuttasalmen sinivihreä helmi

Riuttasalmen silta valmistui vuonna 1968. Uusi silta paransi merkittävästi kunnan liikenneyhteyksiä ja korvasi samalla sitä ennen salmen ylityksestä vastanneen lossiliikenteen. Valkoinen langer-palkkisilta mukautui loistavasti Karstulan järvi- ja metsämaisemaan muodostuen  kunnan  tunnetuimmaksi maamerkiksi.


Vähitellen ajan kuluminen alkoi näkyä sillan rakenteissa. Vuonna 2012 Karstulan Mieslaulajat päättivät tehdä asialle jotakin. He kuvasivat musiikkivideon  Destia Ades nobis (vapaasti Suomennettuna Destia, auta meitä), jonka tarkoituksena oli saada apua sillaan korjaamiseen. Video julkaistiin 29.11.2012 ja tempaus sai myös kansallista huomioita, sillä MTV3:n kymppiuutiset tekivät videosta jutun uutisten loppukevennykseen. 

 

Video sai huomioita myös Destian, Ely-kesuksen ja Liikenneviraston keskuudessa, mitä yli 40-vuotiaan sillan eteen olisi tehtävissä. Lopulta sillan korjaamisen rahoitti paikallinen Ely-keskus ja Liikennevirasto. Varsinaisesta korjauksesta vastasi Oteran. 

Vihdoin toukokuisena sunnuntaina 7.5.2017 klo 12  vietettiin uusitun Riuttasalmen sillan vihkiäisiä. Kevätauringon paisteessa tunnelma oli juhlallinen ja tunnelmallinen. Kunnan- ja kuoronjohtaja saapuivat paikalle Wanhojen Wehkeiden automuseon vanhalla Bentleyllä, joka sai myös kunnian olla "ensimmäinen" vihityn sillan yli ajanut kulkuneuvo.  Bentley on aikoinaan tuotu Karstulaan Riuttasalmen yli kulkeneella lossilla silloin, kun siltaa ei vielä ollut. Näin tämä vanha kulkuneuvo symbolisesti liitti yhteen menneisyyden ja nykyhetken. 

Sillan virallisen avauspuheen piti kunnanjohtaja Hilkka Hakala, joka toi puheessa esille sillan historiaa ja kehitystä. Puheen jälkeen esiintyivät Karstulan Mieslaulajat osoittaen tällä kertaa kiitokset sillan kunnostajille ja rahoittajille. Kuoronjohtaja Olli Oikarin uudelleen sanoittamassa Katri Honkasen Silta-laulussa Riuttasalmen silta sai myös uuden nimityksen ja jatkossa sitä voidaan kutsua Riuttasalmen sinivihreäksi helmeksi. 

 

/Paula

 


22.5.2017

Pesuvamppu, avainnenä, puuhässäkkä vai patasuti?

kopes

Tuohisia verkonpainoja tiedetään valmistetun jo neolittiisella kivikaudella.
(Lähde:Muinaistutkija 1/2000 )

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Järjestimme Tampereen matkailumessuilla arvonnan, jossa osallistujien tuli arvata esine. Esineenä oli kivestä ja tuohesta tehty verkonpaino, joka on ollut Suomessa laajasti käytetty esine. (Arvonnasta, kilpailusta ja messuista voit lukea lisää edellisestä blogipostauksesta). Karstulassa esinettä kutsutaan kopekseksi, mutta sillä on paikkakunnasta ja alueesta riippuen myös muita nimityksiä.

Kokosimme kaikki arvaukset yhteen, jonka myötä verkonpaino sai mitä moninaisimpia käyttötarkoituksia:

Paperipaino, kalastajan apuri, kurra, oravan pyytämiseen / kolkkaamiseen tarkoitettu pyyntiväline, kalan houkutin, teepussi, Karstulan koirien hampaidenputsauspurupalloluu, pyykinpesusieni, tuohokas, vesijuttu, tuohesta tehty apinasolmu, helistin, tuohikorkki, matonpesuväline, pelipallo, käsipuristin, pokesheijastin, kopes, osaan tehdäkkin!, sommelo, kivekset, vauvan lelu, verkonpaula, lämpökivi, muinainen pesäpallo, tuohinen, tappovehje (heittämällä), tuohityyny, kiuaskivi, verkonpallo, pallo, lehden paino, mykätin, puuhässäkkä, sytytys, sillä heitetään veteen, pöytäliinapaino, puukukka, kökkö, pirunnyrkki, pesin, sytykepallo, pesuvamppu, nuotan paino, stressilelu, ongenkoho,”,stressipallo, leikkipallo, Viisastenkivi, avainnenä, tuohikivi, verkonmerkki, verkon pola, nurustin, tuohinyrkki, kiviruoju, pesusieni, möykky, Verkon kives, pesäpallon esi-isä, patasuti

 

/Paula

 


4.5.2017


 
Kevään kuuulumisia!

Karstulan juhlavuosi on edennyt vauhdilla. Paljon on ennättänyt tapahtua ja onkin syytä vähän päivittää kuulumisia ja muistella alkukevättä.

Maaliskuussa juhlavuoden teemana oli Metsien Karstula. Metsä ja luonto olivat läsnä monissa tapahtumissa, kuten esimerkiksi Karstulan Seudun Samoilijoiden järjestämässä tunnelmallisessa Pääjärven kuutamohiihdossa.  Kuukauden päätapahtuma oli Mhy Karstula–Kyyjärven ja Karstulan kunnan toimesta järjestetty Metsäsymposium 24.3. Pääpuhujana kuultiin MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirolaa, joka käsitteli puheessaan mm. metsäbiotaloutta.  Tilaisuudessa palkittiin myös kuukauden karstunen, Heimo Auronen, lahjoittamalla hänelle juhlavuoden reppu kiitokseksi merkittävästä metsien eteen tehdystä työstä.  

Heimo auronen
Maaliskuun karstunen, Heimo Auronen, palkittiin Karstulan juhlavuoden repulla 24.3. järjestetyssä Metsäsymposiumissa.

 

Maaliskuussa alkoi myös Karstulan teatterikausi, sillä ensi-iltansa sai kaksi näytelmää: Karstulan Mieslaulajien musiikkinäytelmä Mä elän vieläkin sekä Kimingin Nuorisoseuran näytelmä Pirtua, pulaa ja muiluttajia pohjautuen Karstulan historiaan. 

Huhtikuussa vuorostaan juhlittiin Taitavaa Karstulaa. Galleria Himmelissä nähtiin Karstulan kansalaisopiston kädentaitopiirien näyttely.


Karstulan kansalaisopiston kädentaitopiirien näyttelyssä oli esillä mm. keraamisia lintuveistoksia.

 


Valoa antavia seinäryijyjä. 

Paikallista osaamista korosti myös kansalaisopiston keväkonsertti Eläköön kevät. Lavalla nähtiin lauluesityksiä, kuorolaulua, nuoria solisteja ja soittajia.


Värikäs Naiskuoro Aika esitti viihdyttävän Aikapotpurin Karstulan kansalaisopiston järjestämässä Eläköön kevät! -konsertissa.

Taitava Karstula -teeman mukaisesti kuukauden karstusena palkittiin kansainvälisestikin tunnettu muotoilijamme Harri Koskinen. Palkitseminen tapahtui Karstulan kunnantalolla 21.4. kunnanjohtaja Hilkka Hakalan ja juhlatoimikunnan jäsenen Jenni Päivisen toimesta. Koskiselle lahjoitettiin hänen itsensä suunnittelemansa reppu, josta palkittu oli varsin otettu.

Huhtikuussa Karstulan kunta teki myös jotain erilaista ja osallistui Tampereen Supermessuille 21.–23.4. Tavoitteena oli tuoda esille kesän tapahtumia, matkailijoille suunnattuja palveluja ja edistää Karstulan matkailua ja vetovoimaisuutta.


Messut olivat mahtava ja antoisa kokemus. Osastomme sai kiitosta lämpimästä ja kotoisasta ulkoasustaan. Sisustusavusta kuuluukin iso kiitos Ahosen taimistolle, Huliswoodille sekä Wanhojen Wehkeiden matkailualueelle. Juhlavuoden tuotteet olivat huomion keskipisteenä saaden runsaasti ihastelua osakseen.


Hauskuutuksena kävijöillä oli mahdollista arvata mikä on kopes ja osallistua juhlavuoden tuotteiden arvontaan. Esinettä ei kuitenkaan tarvinnut arvata vain pelkän nimen perusteella, vaan arvaajat saivat käsiinsä aivan ihka aidon tuohisen kopeksen.  Suurin osa arvaajista tiesi esineen olevan verkonpaino, mutta kopes sanana oli tuntematon. Esine aiheutti myös monenlaista pähkäilyä ja se saikin varsin monta uutta käyttötarkoitusta:  (kivikauden) stressipallo, pesuväline, möhkäle, oravan heittoväline jne.  Karstulassahan kopes tiedetään hyvin, sillä jo 1980-luvulta saakka on vuosittain valittu Karstulan Kopes.  Tittelin voi saada entinen tai nykyinen karstunen, jonka sivistyslautakunta katsoo täyttävänsä kopeksen kriteerit.  Vuoden 2017 Kopes valitaan juhlavuoden kunniaksi kansanäänestyksellä, joka on muuten paraikaa käynnissä!

Ilahduttavaa oli huomata, että Karstula oli monelle tuttu paikka. Tapasimme paljon entisiä karstusia, karstusten sukulaisia, kesämökkiläisiä, karavaanareita, ohi ajaneita, matkalla poikenneita ja ensi kertaa Karstulasta kuulleita. Kaikille yhteistä oli, että Karstulasta nousi esiin positiivisia kokemuksia, muistoja ja se herätti uteliaisuutta. Toivottavasti saamme tänä kesänä Karstulaan uusia vieraita ihastumaan Karstulan luontoon, tutustumaan tapahtumiin ja monipuolisiin palveluihin sekä näkemään tekemisen meininkiä!

/Paula


pitkä seinä nettiin
Galleria Himmelissä nähtiin tammikuussa paikallisten yhdistysten näyttely, joka houkutteli värikkyydellään ja monipuolisuudellaan tutustumaan yhdistyksiin lähemmin. 

14.2.2017

Yhdistysten Karstula 150 vuotta, tuhansien yhdistysten luvatussa maassa.

Yhdistystoiminnan päivä tammikuussa Kunnantalo Himmelissä näytti kuinka monipuolista ja aktiivista yhdistystoimintaa on Karstulassa. Valtava joukko karstusia yhdessä toimien tekee hienoa työtä vapaa-aikanaan ilman varsinaista korvausta. Siinä on pakko olla jotain, mikä voittaa sohvalla makaamisen.

Miksi liityn johonkin yhdistykseen? Yksittäisenä ihmisenä on vaikea saada järjestettyä jokkisautokisoja, laturetkeä, bocciakisoja tai sushi-kouluttajaa omalle paikkakunnalle, mutta yhdessä yhdistyksen nimissä voimme tehdä juuri näitä. Kokoontumalla saman kiinnostuksen omaavien kesken ideoimaan, niin yhteen kasattu tieto ja osaaminen ovat yleensä enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä tekemisessä on voimaa.

Iän ja elämäntilanteen mukaan kiinnostus eri yhdistyksiin vaihtelee.  Kukaan ei synny Leijonaksi tai SPR:n ystäväpalveluun. Elämä kuljettaa ja Karstulassa hyvästä yhdistystoimintatarjonnasta on mistä valita. Lähes poikkeuksetta jokainen yhdistys paikkakunnallamme on kiinnostunut uusista jäsenistä. Yhdistystoiminnassa jokainen on arvokas, tarvitaan niin vetäjiä kuin osallistujiakin, jokainen mieltymystensä ja sen hetkisen kiinnostuksensa mukaan.

Yhdistysten toiminta elää aktiivisesti ajassa ja kehittyy jäsentensä toiveiden mukaan. Käy siis päivittämässä tietosi kyselemällä yhdistysten toiminnasta lisää. Uusi harrastus ja uudet tuttavuudet piristävät kummasti ja ehkäisevät sisäistä taantumista.

Tänä juhlavuonna yhdistykset ovat erityisesti panostaneet tapahtumistaan tiedottamiseen. Lähde mukaan tutustumaan ja löytämään uusi innostus. Yhdessä tekeminen on voimaa.

Maisa Piesala, Karstulan Seudun Samoilijat ry puheenjohtaja 2017

 palju
Karstulan Seudun Samoiijoiden järjestämä Kylmä avantouintipalju
hauskuutti läsnäolollaan yhdistysten toimintapäivässä
.


Kunnantalon alakerrassa riitti kuhinaa, kun yhdistykset kertoivat toiminnastaan monelle kiinnostuneelle

yleisöä ylhäällä
Yläkerrassa nähtiin monenlaista ohjelmaa palkintojenjaosta musiikki- ja tanssiesityksiin. 


Kansalaisten Karstula - Äänestä Kuukauden karstunen!

Tiedätkö karstusen, joka on aktiivinen, innovatiivinen, rohkea, yhteishenkeä edistävä, ystävällinen, auttavainen ja monia muita mahtavia ominaisuuksia omaava järjestötoimija?  Kyseessä voi olla järjestönne uusi tulokas tai kokenut konkaritoimija tai muuten vain aktiivinen henkilö.

Jos tiedät sopivan henkilön, niin kerro se meille osallistumalla Kuukauden karstunen äänestykseen ja käy täyttämässä  äänestyskuponki 31.1.2017 mennessä. Arvomme myös Karstulan kirjan ja juhlavuoden kalenterin sekä 2 kpl Saija Lehtosen suunnittelemaa Kopes-heijastinta, joten jos haluat osallistua myös arvontaa, lisää tekstikenttään nimesi ja puhelinnumero/sähköpostiosoite. 

Nyt vain äänestämään!


Tervetuloa seuraamaan Karstulan juhlavuoden etenemistä!

Blogiin kootaan kuukausittain ajatuksia ja muistoja juhlavuoden tapahtumista. Tarkoituksena on tuoda juhlavuodesta esille erilaisia näkökulmia vaihtuvien kirjoittajien voimin. Juhlavuotta voi seurata myös Karstulan kunnan Instagramista ja Facebookista . Juhlavuotemme virallinen hashtagi on #karstula150. 

Juhlavuosi sai arvoisensa avauksen uudenvuodenaattona, jota ensimmäinen blogi-postauksemme myös käsittelee. Kunnantalo Himmelin pihalla järjestettyyn tapahtumaan kokoontui monisatapäinen yleisö kuulemaan Karstulan Mieslaulajia, kunnajohtaja Hilkka Hakalaa ja katsomaan upeita ilotulituksia. 

 

 


Tapahtuman aluksi katseet kääntyivät  kohti kunnantalon parvea, jossa ensimmäisenä esiintyivät Karstulan Mieslaulajat. Parvelta kuultiin myös kunnajohtaja Hilkka Hakalan hieno avauspuhe, joka käsitteli yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä. 

Glögin, musiikin ja puheiden lisäksi yleisön mieltä lämmitti taatusti myös tapahtuman kruunannut ilotulitusnäytös. Taivaalla nähtiin mitä loisteliaampia värejä ja kimaltavia kuvioita. Ilotulitteiden välkkyessä yleisömeren yllä, pystyi aistimaan Karstulalle ominaista yhdessä tekemisen meininkiä. Tästä ei voi ennustaa muuta kuin oikein onnistunutta tulevaa juhlavuotta!

 Ilotulitus_blogiin  
Tilaisuuden päätteeksi laulettiin perinteitä kunnioittaen Maamme laulu. Karstulan Mieslaulajat johtivat yhteislaulua yhdessä kunnanjohtaja Hilkka Hakalan kanssa.
 

Nyt vuoden vaihduttua on aika aloittaa juhlavuoden vietto! Ensimmäinen juhlavuoden kuukausi vietetään yhdistystoiminnan merkeissä. Galleria Himmeliin avautuu paikallisten yhdistysten näyttely 10.1.2016. Näytteillä on yhdistysten muistoja matkan varrelta ja muuta materiaalia yhdistysten toiminnasta. Lauantaina 14.1. järjestetään kunnantalo Himmelin yläkerassa yhdistysten toimintapäivä klo 12 - 15. Tuolloin yhdistykset esittelevät toimintaansa monin eri tavoin. Luvassa on ainakin avantouintia kylmässä paljussa, saunomista kunnan saunassa, grillimakkaraa, Martta-kahvion herkullisia antimia ja musiikkiesityksiä. Seikkailumieliset varautukaa siis uikkarein ja pyyhkein!  Ensimmäisen kuukauden kokemuksia voi lukea täältä helmikuussa. 

Oikein ihanaa ja onnekasta alkanutta juhlavuotta kaikille!

Paula Pehkonen, tapahtumatuottaja/viesintäassistentti